Vaikuttavuus, mitä se on?

Toiminnan todennettu vaikuttavuus keskusteluttaa lähes alalla kuin alalla. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen parissa toimijoiden kiinnostus palveluiden vaikuttavuutta kohtaan on käsin kosketeltavissa.

Tietoa aiheesta janotaan, mutta sitäkin enemmän on tarvetta käytännönläheisille ratkaisuille vaikuttavuuden todentamiseen ja kehittämiseen. Mitä vaikuttavuus itsessään edes tarkoittaa ja miksi se on terminä vaikea ymmärtää? 

Tämä artikkeli kertoo vaikuttavuuden arvioinnista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa

Tarina vaikuttavuudesta

Kaaduit eilen hiihtoladulla alamäessä ja kävit lääkärissä. Polvesi eturistiside on poikki ja vaatii leikkausta. Edessä siintää kuntoutusjakso. Sinua harmittaa, ettet ole saanut aikaiseksi mennä näyttämään jo vuosia kipeänä ollutta polveasi, jonka takia olet sairauslomallakin joutunut olemaan. Saat leikkauksen jälkeen lääkäriltä lähetteen kuntoutukseen. Saat itse päättää, mihin menet leikatun polvesi kanssa.

Et ole koskaan ennen käyttänyt kuntoutuspalveluita. Mistä tiedät, mihin sinun kannattaa mennä? Auttaisiko, jos nopean googlettamisen jälkeen löytäisit palveluntuottajan, joka kertoo erinomaisen, ammattitaitoisen ja laadukkaan asiakaspalvelunsa takeeksi faktaa? Auttaisiko päätöksenteossasi se, että näkisit seuraavanlaisen kuvan (1) palveluntuottajan sosiaalisessa mediassa?

KUVA 1: Palvelun vaikuttavuuden näyttäminen yrityksen sivuilla voi poistaa asiakkaan ostoriskiä ja perustelee palvelun hintaa.

Kuvasta nähdään, että asiakkaiden fyysinen toimintakyky on parantunut keskimäärin 53 prosenttia heti tietyn kuntoutusprosessin päättymisen jälkeen. Voidaan siis puhua palvelun vaikutuksista eli tuloksista eli muutoksesta ihmisissä. 

Sitäkin merkityksellisempää on tieto, että seitsemän kuukautta kuntoutusjakson loppumisen jälkeen ihmisten toimintakyky on edelleen keskimäärin pysynyt hyvänä lähtötilanteeseen verrattuna ja sairaspoissaolot vaivan takia ovat pienentyneet. Tällöin voidaan puhua jo palvelun vaikuttavuudesta, kun kyseessä on pidempi aikaväli ja useampi asiakas on kulkenut saman kuntoutuspolun läpi.

Tiedetään, että sairauspoissaolot Suomessa ovat mittavia ja aiheuttavat kustannuksia, joten niiden vähentäminen on yhteiskunnallisesti vaikuttavaa.

Miten vaikutukset ja vaikuttavuus eroaa toisistaan

Edellisen tarinan esimerkki kertoo hyvin, mitä eroa kahdella termillä onkaan. Usein vaikutukset (eng. effects) ja vaikuttavuus (eng. impact/effectiveness) -sanat menevät sekaisin tai niitä käytetään sekaisin, vaikka puhuja tarkoittaisikin samaa asiaa. Vaikutukset ovat siis asioita, jotka tapahtuvat lyhyellä aikavälillä, esimerkiksi jonkun intervention tai palvelun loppumisen jälkeen ja vaikutukset tapahtuvat ihmisessä. 

Vaikuttavuus voi olla pitkällä aikavälillä tapahtuvaa tarinan tavoin, mutta se voi olla myös monen eri toimijan yhteisenä toimintana tapahtuvaa kokonaisvaltaista vaikutusta. Voidaan usein ajatella, että yhden yksittäisen toimijan toiminta ei voi olla vaikuttavaa, mutta jos esimerkiksi usea toimija menee yhdessä kohti samaa yhteiskunnallista tavoitetta, voidaan puhua vaikuttavuudesta. Sekä aikaväliin että yhteisvaikutukseen perustuva tapa on täysin oikea.

Vaikuttavuuden määritelmä

On myös olemassa lisää erilaisia määritelmiä vaikuttavuus -sanalle. Vastaus kysymykseen ”Mitä vaikuttavuus on?” riippuu usein vastaajasta. Tieteelliseltä kannalta puhutaan, että toiminta ei voi olla vaikuttavaa, mikäli ei ole käytetty vertailuryhmää. Tutkimuksissa voidaan todeta, että ”tämä interventio oli vaikuttava, koska interventioryhmässä saatiin muutosta aikaan ja vertailuryhmässä muutosta ei tapahtunut samalla tavalla”.

Esimerkiksi fysioterapiassa tietoon eli tutkimukseen perustuva toiminta tarkoittaa sitä, että valitaan arkeen vaikuttavia tutkimuksissa todettuja fysioterapiamenetelmiä pelkän ”mutun sijaan”. Englannin kielessä käytetään tällöin usein termejä effectiveness tai impact. Suomeksi voitaisiin esimerkiksi käyttää täydentävää termiä ”tutkimuksellinen vaikuttavuus”, jotta ymmärrettäisiin asiayhteys, mistä puhtaan.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Vaikuttavuudella (eng. sosial impact/social outcome) voi olla myös yhteiskunnallinen näkökulma. Tällöin ei puhuta vertailusta mitään. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus pyrkii kertomaan toiminnan merkitystä yhteiskunnassa vallitseviin ongelmatilanteisiin.

Tyypillisimpiä suomalaisen yhteiskunnan ongelmakohtia ovat esimerkiksi työkyvyttömyys, nuorisotyöttömyys, eristäytyminen, tyypin II diabetes, fyysinen inaktiivisuus tai mielenterveysongelmat. Jos joku taho toiminnallaan pystyy ratkaisemaan pienenkin osan edellä mainituista yhteiskunnallisista ongelmista vaikkapa omalla alueellaan, voidaan toiminnan sanoa olevan yhteiskunnallisesti vaikuttavaa.

Erinomainen esimerkki tällaisesta tahosta on Diakonissalaitoksen VAMOS-palvelu. Vaikutuksia ja vaikuttavuutta voidaan arvioida esimerkiksi Vamoksen nuorilta kerättävän työelämästatus- tiedon avulla eli onko toiminta edistänyt nuorten työelämään siirtymistä.

Yhteiskunnallisella tasolla vaikuttavuden voi määritellä myös näin

Vielä yksi tapa kertoa vaikuttavuudesta yhteiskunnallisella tasolla on koota edellä mainittuja asioita yhteen hieman eri näkökulmalla. Vaikuttavuus voidaan esittää myös kertolaskuna: muutos x merkitys x volyymi. Muutos kertoo vaikutukset ihmisessä, merkitys kertoo mahdollisen yhteiskunnallisen näkökulman ja volyymi ihmisten tai organisaatioiden kokonaismäärän tai massan. Kyseessä on kertolasku, joten yhden osa-alueen nollatulos on merkityksellinen. (Tykkyläinen 2021.)

Vamos-palvelut on tehnyt merkittävää arviointia omasta toiminnastaan myös kustannusten osalta. Entäpä mistä on kyse silloin, kun puhutaan kustannusvaikuttavuudesta? Kustannusvaikuttavuudesta puhuttaessa ollaan kiinnostuneita tarkasteltavan toiminnan tai intervention vaikutuksista kustannuksiin. Kustannus-vaikuttavuudella (väliviivan kera) tarkoitetaan puolestaan sekä kustannusten että vaikuttavuuden tarkastelua. Kirjoitusasullakin on siis väliä. (Pulliainen 2021.)

Vaikuttavuus-sana säilyy, mutta määritelmät muuttuvat. Toivottavasti tämä auttoi sinua ymmärtämään lyhyesti, mistä ainakin saatetaan puhua, kun puhutaan vaikuttavuudesta.

Vaikutusketju auttaa mallintamaan toimintaa

Yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta puhuttaessa mallintaminen lähtee liikkeelle tavoitteesta. Mitään ei voida lähteä suunnittelemaan, todentamaan tai mittaamaan, jos ei ole tiedossa selkeä lopputulos, mitä toiminnalla halutaan saada aikaan. Vaikuttavuuden mallintaminen on keskeinen osa tavoitelähtöistä vaikuttavuutta. Mallintaminen kuvaa sitä, miten tavoite saavutetaan ja se toimii myös vaikuttavuuden todentamisen lähtökohtana. (Heliskoski ym. 2018.)

Koska määritelmät itsessään vaihtelevat, ei ole olemassa yhtä selkeää mallintamisenkaan tapaa. Vaikutusketjun avulla pystytään kuitenkin antamaan raamit toiminnalle, mutta niitä on erilaisia. Olet saattanut törmätä niistä johonkin tai et yhteenkään.

Heliskoski ym. (2018) esittelevät yleisimmän Suomessa käytetyn ”Sitran mallin” (kuva 2), jossa vaikutukset ja vaikuttavuus perustuu porrasmaiseen ketjuun: panos (input) – teko (output) – vaikutus (outcome) – vaikuttavuus (impact). Kansainvälisesti tästä mallista käytetään termiä ”IOOI”, joka viittaa englanninkielen sanoihin. Toimintaa voidaan tarkastella molempiin suuntiin portaita, riippuen tavoitteesta.

KUVA 2: Sitran vaikutusketju, joka pohjautuu IOOI -malliin.

Ketjun voi ilmaista myös ympyrämuotoisena, pilkottuna ja pureskeltuna (kuva 3). Ensin määritellään tarve – se, mihin yhteiskunnalliseen ongelmaan halutaan ratkaisua. Tarve muokataan seuraavaksi visioksi eli ongelma käännetään positiiviseksi tulevaisuudeksi. Visio pilkotaan konkreettisiin tavoitteisiin ja tavoitteen asettelun jälkeen kirjataan resurssit ja toimenpiteet, joiden avulla päästään tavoitteisiin. Tuloksissa mitataan, päästiinkö tavoitteeseen ja vaikuttavuus tuodaan esiin esimerkiksi tulosten pitkäaikaisvaikutusten perusteella. (Anoschkin 2019.)

KUVA 3: Hyvän Mitta -hankkeen vaikutusketju on ympyrämuotoinen, mutta sisältää samat asiat kuin Sitran IOOI-mallissa.

Kolmas tapa lähestyä samaa asiaa on asettaa selkeämmin kuvioon yhteiskunnan ja toiminnan taso (Tykkyläinen 2017b), mutta jälleen ideologia pysyy samana: mietitään tarve, tavoite, ratkaisut, teot ja muutokset.

Vaikutus- tai vaikuttavuusketju (yllättäen molempia termejä puhekielessä käytetään kuvaamaan yllämainittuja kaavioita) on siis työkalu oman toiminnan esiintuomiseen vaikuttavuuden näkökulmasta. Tätä voi itsessään jo hyödyntää esimerkiksi markkinoinnissa ja viestinnässä. Kun oma toiminta on kirjattu auki, on aika pohtia, miten ja millä mittareilla toimintaa voisi mitata.

Vaikuttavuuden mittaaminen

Tyypillisin virhe on se, että mittareita lähdetään miettimään ennen toiminnan kuvausta. Ei toimintaa tarvitse välttämättä pystyä kuvaamaan vaikutusketjun tavoin, mutta on hyvä pystyä pilkkomaan ja arvioimaan tavoitteita ja kirjaamaan ne ylös.

Kun toiminnan vaikuttavuutta on mallinnettu jollakin tavoin teoriassa, on mittareiden määrittelyn aika. Sitran mallissa (Heliskoski ym. 2018) puhutaan toiminnanohjauksen mittareista, muutosmittareista, sekä vaikuttavuusmittareista. Mittarit määrittyvät Sitran vaikutusketjun portailla niin, että toiminnanohjauksen mittarit mittaavat panoksia ja tekoja. Muutosmittarit mittaavat vaikutuksia eli muutosta ihmisessä ja vaikuttavuusmittareilla seurataan muutosten näkymistä yhteiskunnallisella tasolla.

Anoschkinin (2019) mukaan voidaan taas puhua prosessimittareista, tulosmittareista ja vaikuttavuusmittareista. Prosessimittarit kertovat resursseista ja konkreettisista toimenpiteistä, tulosmittarit mittaavat muutosta ihmisessä ja vaikuttavuusmittarit tuovat esiin yhteiskunnallisen näkökulman.

Jälleen kerran puhutaan samoista asioista hieman eri termein.

Muutos tapahtuu ihmisessä

Yleisesti ottaen on helppoa kertoa toiminnanohjauksen tai prosessin etenemisestä: kuinka monta työntekijää tekee yrityksessä töitä? Kuinka monta asiakasta toimintaan osallistuu? Kuinka monta erilaista tapaamiskertaa toiminnassa on ja millaisia tapahtumia asiakkaille järjestetään? Edellä mainittuihin kysymyksiin usein kyetään vastaamaan, mutta ne eivät vielä kerro mitään muutoksesta ihmisen toiminnassa. Muutos- tai tulosmittareita kerätään hyvinvointi -ja terveysalalla jatkuvasti, mutta niiden yhteen kokoamisessa on haasteita.

Vielä vaikeampaa on kerätä tietoa vaikuttavuusmittareista. Miten päästäisiin jyvälle siitä, auttoiko toiminta esimerkiksi vähentämään sairaspoissaoloja? Vamos -palvelu on onnistunut tuomaan esiin merkittävän vaikuttavuusmittarin: kuinka moni nuori pääse koulutus- tai työpolulle palvelun jälkeen. Tiedetään, kuinka suuret kustannukset syrjäytynyt nuori aiheuttaa yhteiskunnalle. Jos tähän ongelmaan pystytään palvelulla vastaamaan, on kyseessä yhteiskunnallisesti vaikuttava toiminta.

Tutustu muihin asiantuntija-artikkeleihin osoitteessa activelifelab.fi/blogi/

Mira_Hayrinen-300x300

Mira Häyrinen

Vaikuttavuusasiantuntija

Projektipäällikkö

Active Life Lab

Tee vaikutusten ja vaikuttavuuden mittaamisesta jokapäiväistä. 

Lähteet

Anoschkin, K. 2019. Vaikuttavuuden jäljillä. Hyvän Mitta. Opas yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehittämiseen.  [viitattu 1.6.2022]

Diakonissalaitos. Vaikuttavuus. [viitattu 27.5.2022]

Heliskoski, J. Humala, H. Kopola, R. Tonteri, A & Tykkyläinen, S. 2018. Vaikuttavuuden askelmerkit. Työkaluja ja esimerkkejä palveluntuottajille. Sitran selvityksiä 130. [viitattu 1.6.2022]

Pulliainen, M. 2021. Vaikuttavuus käsitteenä ja sen arvioinnin lähtökohtia. Teoksessa Kestävää hyvinvointia kehittämässä 2021. Vaikutuksista kohti vaikuttavuutta.

Tykkyläinen, S. Mitä vaikuttavuus on? Blogikirjoitus 7.2.2021 [viitattu 27.5.2022]

Tykkyläinen, S. Vaikuttavuusketju kiteyttää toiminnan vaikuttavuuden. Blogikirjoitus 21.8.2017 [viitattu 1.6.2022]