Elämänlaatumittarit

Elämänlaadusta ei ole käytettävissä vain yhtä selkeää määritelmää. Sen voidaan katsoa koostuvan aineellisesta hyvinvoinnista, läheissuhteista, terveydestä ja toimintakyvystä, psyykkisestä, emotionaalisesta ja kognitiivisesta hyvinvoinnista sekä yksilön käsityksestä itsestään. Samaa tarkoittavia käsitteitä elämänlaadulle ovat esimerkiksi koettu hyvinvointi tai tyytyväisyys elämään. Elämänlaadun voidaan katsoa olevan moniulotteista ja dynaamista sen vaihdellessa elämäntilanteiden mukaan. (Vaarama ym. 2010).

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (Vaarama ym. 2010) määrityksen mukaan elämänlaatua muovaavat terveys, materiaalinen hyvinvointi, odotukset hyvästä elämästä, ihmissuhteet, omanarvontunto sekä mielekäs tekeminen. Hyvinvoinnin näkökulmasta tarkasteltuna tarpeet vaihtelevat ja ovat näin ollen subjektiivisia. Elämänlaatumittareita käytetään yleisesti sen vuoksi henkilön itsearvioidun hyvinvoinnin määrittämisessä.

Mitä tulee ottaa huomioon elämänlaatumittaria valitessa?

Elämänlaatumittarin valitseminen ei ole yksiselitteistä. Tärkeintä oikean elämänlaatumittarin valinnassa on sen käyttötarkoitus. On hyvä huomioida, että mikäli halutaan mitata tietyn sairausryhmän elämänlaatua, on yleisten geneerisempien elämänlaatumittareiden sijaan hyvä pohtia sairauden erityispiirteitä ja juuri niihin suunniteltuja mittareita. (Aalto ym. 2016).

Hyviön erityispiirre on antaa vastaajalle tulos perustuen viitearvioihin, joita on usein saatavilla elämänlaatumittareissa. Asiakkaan kokemuksen kannalta on tärkeää, että hän saa vastauksensa perusteella jonkun arvion itsestään. Myös Aalto ym. (2016) korostavat mittarin saatavuuden sekä tulosten viitearvojen tarkastelua oikean elämänlaatumittarin valinnassa.

Vaikuttavuuden mittaamisen näkökulmasta ensiarvoisen tärkeää on tutkia, sisältääkö mittari niitä asioita, joihin palvelulla, hankkeella tai toimenpiteillä oikeasti halutaan vaikuttaa ja onko se tarpeeksi herkkä osoittamaan muutoksen eli vaikutuksen (Aalto ym. 2026). Esimerkiksi EUROHIS – 8 elämänlaatumittari sisältää kaksi kysymystä liittyen taloudelliseen tilanteeseen ja asuinpaikan olosuhteisiin. Mikäli näihin asioihin ei voida toiminnalla vaikuttaa, kannattaa pohtia, voisiko joku toinen mittari tässä tapauksessa olla parempi.