Elämänlaatumittarit

Elämänlaatumittareita käytetään yleisesti subjektiivisen eli henkilön itsearvioidun hyvinvoinnin tai toimintakyvyn määrittämiseen. 

Elämänlaadusta ei ole käytettävissä yhtä selkeää määritelmää, mutta sen katsotaan kuitenkin koostuvan aineellisesta hyvinvoinnista; läheissuhteista; terveydestä ja toimintakyvystä; psyykkisestä, emotionaalisesta ja kognitiivisesta hyvinvoinnista sekä yksilön käsityksestä itsestään. Samaa tarkoittavia sanoja elämänlaadulle ovat myös koettu hyvinvointi tai tyytyväisyys elämään. Elämänlaadun voidaan katsoa olevan moniulotteista ja dynaamista sen vaihdellessa elämäntilanteiden mukaan.

Hyviöön kerätyt, käyttäjien toivomat elämänlaatumittarit

EuroHIS-8-elämänlaatumittari on lyhennetty versio WHOQOL-BREF-mittarista ja on tarkoitettu nopeaksi ja helppokäyttöiseksi menetelmäksi väestön terveydentilan arviointiin ja seurantaan.

Aluehallintoviraston (AVI) työsuojelun kyselyllä selvitetään työntekijöiden kokemuksia työn haitallisista kuormitus­tekijöistä, yleensä työsuojeluvalvontaa varten. Vastausten perusteella valvontaa voidaan kohdistaa asioihin, jotka kuormittavat työntekijöitä erityisen usein.

Vaikuttavuuden tulisi olla palveluiden kehittämisen keskiössä

Tee vaikutusten ja vaikuttavuuden mittaamisesta jokapäiväistä.

Lähteet

Anoschkin, K. 2019. Vaikuttavuuden jäljillä. Hyvän Mitta. Opas yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehittämiseen.  [viitattu 1.6.2022]

Diakonissalaitos. Vaikuttavuus. [viitattu 27.5.2022]

Heliskoski, J. Humala, H. Kopola, R. Tonteri, A & Tykkyläinen, S. 2018. Vaikuttavuuden askelmerkit. Työkaluja ja esimerkkejä palveluntuottajille. Sitran selvityksiä 130. [viitattu 1.6.2022]

Pulliainen, M. 2021. Vaikuttavuus käsitteenä ja sen arvioinnin lähtökohtia. Teoksessa Kestävää hyvinvointia kehittämässä 2021. Vaikutuksista kohti vaikuttavuutta.

Tykkyläinen, S. Mitä vaikuttavuus on? Blogikirjoitus 7.2.2021 [viitattu 27.5.2022]

Tykkyläinen, S. Vaikuttavuusketju kiteyttää toiminnan vaikuttavuuden. Blogikirjoitus 21.8.2017 [viitattu 1.6.2022]