Vaikuttavuuden mittarit

Kävelytesti arvioi keskeistä terveyskunnon osatekijää – kestävyyskuntoa. Kestävyyskunto eli aerobinen kunto liittyy siihen, kuinka hyvin verenkiertojärjestelmä kykenee välittämään happea keholle. Mitä parempi aerobinen kunto on, sitä voimakkaampi ja tehokkaampi sydän. Hyvällä aerobisella kunnolla on useita etuja terveyden kannalta. Se muun muassa alentaa korkean verenpaineen riskiä ja pienentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin tai aivohalvaukseen. 

10 metrin kävelytestillä mitataan maksimaalista kävelynopeutta. Kävelynopeutta mitataan 10 metrin kävelytestillä etenkin iäkkäillä henkilöillä, neurologisilla potilailla ja mm. lonkkaproteesipotilailla. Se on käyttökelpoinen mittari minkä tahansa potilasryhmän kävelynopeuden mittaamisessa.

Testillä testataan alaraajojen maksimaalista lihasvoimaa. Testissä tuotetaan voimalevyä vasten niin paljon voimaa, kun mahdollista, mahdollisimman nopeasti. Testi kuvaa hyvin alavartalon voimatasoa. Hyvä jalkojen voimataso pitää tuki- ja liikuntaelimistön kunnossa ja ehkäisee vammoilta.  

Kysely on osa Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen tekemää Eläkeikäisten väestön terveyskäyttäytymiskyselyn liikuntaosiota. Kyselyssä selvitetään eläkeikäisten (65-84- vuotiaat) terveyskäyttäytymistä ja terveyttä

EuroHIS-8-elämänlaatumittari on lyhennetty versio WHOQOL-BREF-mittarista ja on tarkoitettu nopeaksi ja helppokäyttöiseksi menetelmäksi väestön terveydentilan arviointiin ja seurantaan.

Testissä testataan kehon takaosien liikkuvuutta. 

Testissä testataan ylävartalon lihaskuntoa. Tuloksena saat kuntoluokkasi asteikolla 1-5 suhteutettuna samaa sukupuolta oleviin saman ikäisiin henkilöihin.

Testillä arvioidaan vartalon koukistaja­lihasten kestävyyttä. Tuloksena saat kuntoluokkasi asteikolla 1-5 suhteutettuna samaa sukupuolta oleviin saman ikäisiin henkilöihin

Testillä arvioidaan vartalon koukistaja­lihasten kestävyyttä. Tuloksena saat kuntoluokkasi asteikolla 1-5 suhteutettuna samaa sukupuolta oleviin saman ikäisiin henkilöihin

FES-I kartoittaa kaatumisen pelkoa useissa itsenäiseen elämään liittyvissä toiminnoissa.

KaatumisSeula-työkaluihin kuuluva kaatumisvaaran arviointilomake on tarkoitettu karkean kaatumisvaaran arviointiin.

Tähän mittariin kirjataan ylös Inbody -kehonkoostumismittauksen osa-alueet: paino, painoindeksi, rasvaprosentti, lihasmassa, rasvamassa sekä viskeraalin massan arvo.

Kehonkoostumusmittaus toteutetaan Tanita MC-980MA laitteella. Tähän mittariin poimitaan mittauksesta saadulta raportilta seuraavat osa-alueet: paino, rasvaprosentti, rasvan, lihasmassan sekä sisäelinten ympärille kertyneen rasvan määrä. 

Tuoliltanousu on toiminnallinen testi, joka mittaa alaraajojen suorituskykyä, erityisesti lihasvoimaa, tasapainoa ja koordinaatiota. Testissä noustaan ylös käsinojattomalta tuolilta kymmenen kertaa kädet ristissä rinnan päällä ja mitataan suoritukseen kulunut aika. Lopputuloksena on saavutettu kuntoluokka asteikolla 1 (selvästi keskimääräistä heikompi) – 5 (selvästi keskimääräistä parempi). 

22-osaisella kyselyllä mitataan liikunnan harrastamisen sisäisiä motivaatiotekijöitä. Huom. kysely ei ole validoidu suomen kielellä.

Suomalaisen aikuisväestön terveyttä ja hyvinvointia seurattiin Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimuksen (ATH) avulla vuosina 2010–2017. Tämä lääkkeiden käyttöön liittyvä modifioitu kysely on yksi osa tätä kansallista tutkimusta ja viitearvot perustuvat tähän tutkimusmateriaaliin suomalaisesta väestöstä.

Lyhyt fyysisen suorituskyvyn testistö (TOIMIA-tietokannasta). SPPB-testistö koostuu kolmesta osiosta: tasapaino-, kävelynopeus- ja tuoliltanousutestistä. SPPB-testistön kokonaistulos lasketaan näiden erillisten osioiden yhteenlasketuista pisteistä.

Testissä arvioidaan niska-hartia-seudun liikkuvuutta. Testitulosten kuntoluokat perustuvat prosentuaalisiin luokkiin, jotka saatiin kahdessa UKK-instituutin suorittamassa suomalaisessa väestötutkimuksessa.

NPS on erittäin arvostettu asiakasuskollisuuden mittari, jota käytetään yrityksissä asiakaspalautteen hankkimiseen liiketoimintastrategiaa varten.

Paastosokeri on verensokeri mitattuna paaston jälkeen (10-12h). Tämä on yleinen toimenpide ennen verensokerin mittaamista. Paastosokeri on paljon luotettavampi kuin normaali näytteenotto ilman paastoa. 

Painon mittaaminen on helppo ja yksinkertainen tapa seurata painon kehitystä erityisesti kotiolosuhteissa. Lääkärikirja Duodecimin mukaan huomioithan kuitenkin, että pelkkä paino ei kerro esimerkiksi ylipainosta, koska ihmiset ovat eri pituisia. Siksi paino pitää suhteuttaa pituuteen. Tätä voidaan kysyä erikseen esimerkiksi painoindeksin (BMI) avulla.

Painoindeksiä (BMI = body mass index) käytetään yleisimmin määrittämään kehon suhteellista painoa, luokittelemaan ylipainoa, lihavuutta ja alipainoa sekä määrittämään suhteellista sairastumisriskiä verrattuna normaalipainoisiin.  

BMI kuvaa kehon painon ja pituuden suhdetta. Normaali painoindeksin alue on 18,5 – 25 välillä, tällä normaalialueella ihmisen terveys on parhaimmillaan. On hyvä huomioida, ettei BMI erottele rasvakudoksen määrää muista kudoksista tai huomioi turvotuksesta johtuvaa painon lisäystä.

Pitkäaikainen verensokeri (B-HbA1c) on veren punasolujen sokeroitumisarvo, joka kuvastaa keskimääräistä verensokeritasoa, edeltävältä 6-8 viikolta. Arvo on keskiarvoluku, eikä se kerro kuinka paljon sokeripitoisuus vaihtelee vuorokauden aikana. Se EI ole sama kuin verensokerin keskiarvo.

Asiakkaalta kysytään kolme toimintoa, jotka hänen on vaikea suorittaa. Toiminnot arvioidaan numeraalisella asteikolla 0-10. Kyselyn tarkoituksena on saada selville asiakkaan ongelmat ja arvioida muutoksia asiakkaan tilanteessa.

Testissä mitataan käden puristusvoimaa, joka yleensä kuvaa hyvin myös yleistä lihasvoimaa. Lihasvoima on yhteydessä liikkumiskykyyn ja päivittäisistä toimista selviytymiseen. 

Mittari kuvaa terveyttä edistävän ruokavalion toteutumista suhteessa ravitsemus­suosituksiin yhteensä 18 kysymyksen avulla. Kysymykset käsittelevät täysjyväviljan, rasvan, kalan, kasvisten, marjojen ja hedelmien, sokerin ja maitotuotteiden kulutusta sekä säännöllistä ateriarytmiä.

Tuloksena saat kuntoluokkasi asteikolla 1-5 suhteutettuna samaa sukupuolta oleviin saman ikäisiin henkilöihin. Ethän tee testiä, jos sinulla on vaikeita alaraajojen tai selän kipuja.

Sairastumisriskin tyypin 2 diabetekseen voi arvioida riskitestillä, jonka ovat suunnitelleet professori Jaakko Tuomilehto Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitokselta ja erikoistutkija Jaana Lindström Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Testi perustuu laajaan tutkimusaineistoon.

Aluehallintoviraston (AVI) työsuojelun kyselyllä selvitetään työntekijöiden kokemuksia työn haitallisista kuormitus­tekijöistä, yleensä työsuojeluvalvontaa varten. Vastausten perusteella valvontaa voidaan kohdistaa asioihin, jotka kuormittavat työntekijöitä erityisen usein.

Unettomuuden haitta-asteen arvio -kyselyssä on seitsemän tämänhetkiseen (viimeisin kuukausi) nukkumiseen liittyvää kysymystä, joita arvioidaan asteikolla 0-4.

Asiakas vastaa kahdeksaan kysymykseen, joiden perusteella voidaan päätellä mahdollista riskiä sairastaa uniapneaa.

VAS-kipumittarin avulla selvitetään kipujen voimakkuutta viimeisen vuorokauden aikana.

Verenpaineen mittaamien on tärkeä terveyden toimenpide. Kohonnut verenpaine on usein oireeton sairaus (ei aiheuta kipua tai muita tuntemuksia). Verenpaineen mittaamisella saadaan selville systolinen paine (ylipaine) ja diastolinen paine (alapaine). Verenpaineen pystyy mittaamaan terveydenhoitajan vastaanotolla tai kotioloissa verenpainemittarilla.

LDL tulee englannin kielen sanoista low density lipoprotein ja sitä kutsutaan kansakielessä ”pahaksi kolesteroliksi”. LDL kuljettaa kolesterolia kudoksiin, myös valtimoiden seinämään. Mitä suurempi LDL-kolesterolin määrä on, sitä enemmän kolesterolia kudoksiin kertyy. Siksi LDL-kolesteroli kuvastaa yleensä paremmin valtimokovettumataudin vaaraa kuin kokonaiskolesteroli.

Tuoliltanousu on toiminnallinen testi, joka mittaa alaraajojen suorituskykyä, erityisesti lihasvoimaa, tasapainoa ja koordinaatiota.

Vyötärölihavuudessa rasva kertyy tavallista enemmän vatsaonteloon ja sisäelimiin. Vyötärön ympäryksen mittaaminen mittanauhalla on helppo ja yksinkertainen tapa mitata viskeraalisen eli sisälmysrasvan määrää esim. kotiolosuhteissa.

Testissä arvioidaan tasapainoasi. Testitulosten kuntoluokat perustuvat prosentuaalisiin luokkiin, jotka saatiin kahdessa UKK-instituutin suorittamassa suomalaisessa väestötutkimuksessa.

Testissä testataan ylävartalon lihaskuntoa. Tuloksena saat kuntoluokkasi asteikolla 1-5 suhteutettuna samaa sukupuolta oleviin saman ikäisiin henkilöihin. Toinen Työterveyslaitoksen ylävartalon voimaa mittaava testi on etunojapunnerrus. Juuri tätä testiä suositellaan tehtäväksi näistä kahdesta, jos et ole harrastanut viime aikoina paljoa liikuntaa tai sinulla on selkävaivoja.