Toimintakykymittarit
Asiakkaan toimintakyvyn mittaaminen on oleellinen osa erityisesti fysioterapeutin, personal trainerin tai valmentajan työtä. Hyviöstä löydät fyysiseen toimintakykyyn ja aktiivisuuteen liittyvät tieteellisesti testatut toimintakykymittarit. Kaikki mittarit löytyvät yleisesti kaikille avoimesta TOIMIA-tietokannasta. Ne on jaoteltu neljään kategoriaan teemojen hahmottamisen helpottamiseksi. Tällä hetkellä Hyviöstä löytyy muutama kävelytesti, lihasvoimatestejä, tasapainotestejä sekä toimintakykymittareita, jotka liittyvät liikkuvuuteen sekä liikunta-aktiivisuuteen.
Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen TOIMIA-tietokannan mukaan fyysinen mittaus tai testi on hyvä tapa kerätä tietoa silloin, kun halutaan tietää jonkin elinjärjestelmän toiminnasta tarkemmin. Hyviöön on kerätty niin sanottuja geneerisiä mittareita eli nämä toimintakykymittarit eivät ole kohdennettuja varsinaisesti tietylle sairausryhmälle. Eroavaisuudet mittareiden käytön välillä kuitenkin perustuu usein kohderyhmään. Esimerkiksi Työterveyslaitoksen testit on suunnattu työikäisille ja 10 metrin kävelytestin kohderyhmänä ovat ikääntyneet.
Kävelytestit
Kävelytestit mittaavat testistä riippuen esimerkiksi henkilön kävelynopeutta tai aerobista eli kestävyyskuntoa. Kävelytestit ovat yleisesti ottaen helppoja toteuttaa, niiden tulosten analysointi on yksinkertaista ja yksinkertaista tulkita.
6 min kävelytesti
Kävelytesti arvioi keskeistä terveyskunnon osatekijää – kestävyyskuntoa. Kestävyyskunto eli aerobinen kunto liittyy siihen, kuinka hyvin verenkiertojärjestelmä kykenee välittämään happea keholle. Mitä parempi aerobinen kunto on, sitä voimakkaampi ja tehokkaampi sydän. Hyvällä aerobisella kunnolla on useita etuja terveyden kannalta. Se muun muassa alentaa korkean verenpaineen riskiä ja pienentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin tai aivohalvaukseen.
10 metrin kävelytesti
10 metrin kävelytestillä mitataan maksimaalista kävelynopeutta. Kävelynopeutta mitataan 10 metrin kävelytestillä etenkin iäkkäillä henkilöillä, neurologisilla potilailla ja mm. lonkkaproteesipotilailla. Se on käyttökelpoinen mittari minkä tahansa potilasryhmän kävelynopeuden mittaamisessa.
Lihasvoimatestit
Hyviöön on kerätty erilaisia lihasvoimaa mittaavia testejä. Testeissä mitataan alaraajojen, vatsalihasten, ylävartalon ja yläraajojen lihasvoimaa. Valitut testit ovat helposti suoritettavia ja niiden tekemiseen ei mene kauaa aikaa.
Alaraajojen maksimaalinen lihasvoima, jalkaprässi
Testillä testataan alaraajojen maksimaalista lihasvoimaa. Testissä tuotetaan voimalevyä vasten niin paljon voimaa, kun mahdollista, mahdollisimman nopeasti. Testi kuvaa hyvin alavartalon voimatasoa. Hyvä jalkojen voimataso pitää tuki- ja liikuntaelimistön kunnossa ja ehkäisee vammoilta.
Etunojapunnerrus (Työterveyslaitos)
Testissä testataan ylävartalon lihaskuntoa. Tuloksena saat kuntoluokkasi asteikolla 1-5 suhteutettuna samaa sukupuolta oleviin saman ikäisiin henkilöihin.
Istumaannousu 30 sekuntia (Työterveyslaitos)
Testillä arvioidaan vartalon koukistajalihasten kestävyyttä. Tuloksena saat kuntoluokkasi asteikolla 1-5 suhteutettuna samaa sukupuolta oleviin saman ikäisiin henkilöihin.
Istumaannousu 60 sekuntia (Työterveyslaitos)
Testillä arvioidaan vartalon koukistajalihasten kestävyyttä. Tuloksena saat kuntoluokkasi asteikolla 1-5 suhteutettuna samaa sukupuolta oleviin saman ikäisiin henkilöihin.
Puristusvoimatesti
Testissä mitataan käden puristusvoimaa, joka yleensä kuvaa hyvin myös yleistä lihasvoimaa. Lihasvoima on yhteydessä liikkumiskykyyn ja päivittäisistä toimista selviytymiseen.
Toistokyykistys (Työterveyslaitos)
Tuloksena saat kuntoluokkasi asteikolla 1-5 suhteutettuna samaa sukupuolta oleviin saman ikäisiin henkilöihin. Ethän tee testiä, jos sinulla on vaikeita alaraajojen tai selän kipuja.
Viiden toiston tuoliltanousutesti
Tuoliltanousu on toiminnallinen testi, joka mittaa alaraajojen suorituskykyä, erityisesti lihasvoimaa, tasapainoa ja koordinaatiota.
Kymmenen toiston tuoliltanousutesti
Tuoliltanousu on toiminnallinen testi, joka mittaa alaraajojen suorituskykyä, erityisesti lihasvoimaa, tasapainoa ja koordinaatiota. Testissä noustaan ylös käsinojattomalta tuolilta kymmenen kertaa kädet ristissä rinnan päällä ja mitataan suoritukseen kulunut aika. Lopputuloksena on saavutettu kuntoluokka asteikolla 1 (selvästi keskimääräistä heikompi) – 5 (selvästi keskimääräistä parempi).
Yläraajojen dynaaminen toistonosto (Työterveyslaitos)
Testissä testataan ylävartalon lihaskuntoa. Tuloksena saat kuntoluokkasi asteikolla 1-5 suhteutettuna samaa sukupuolta oleviin saman ikäisiin henkilöihin. Toinen Työterveyslaitoksen ylävartalon voimaa mittaava testi on etunojapunnerrus. Juuri tätä testiä suositellaan tehtäväksi näistä kahdesta, jos et ole harrastanut viime aikoina paljoa liikuntaa tai sinulla on selkävaivoja.
Tasapainotestit
Tasapainotestit mittaavat yleisesti ottaen joko staattista eli pysyvää tai dynaamista eli liikkuvaa tasapainoa. Yhdellä jalalla seisominen edustaa staattisen tasapainon mittaria. Lyhyt fyysisen suorituskyvyn testistö (SPPB testi) mittaa sen sijaan molempia tasapainon osa-alueita ikääntyneiden kohderyhmässä.
Lyhyt fyysisen suorituskyvyn testistö, SPPB (Short Physical Performance Battery)
Lyhyt fyysisen suorituskyvyn testistö (TOIMIA-tietokannasta). SPPB-testistö koostuu kolmesta osiosta: tasapaino-, kävelynopeus- ja tuoliltanousutestistä. SPPB-testistön kokonaistulos lasketaan näiden erillisten osioiden yhteenlasketuista pisteistä.
Yhdellä jalalla seisominen (Työterveyslaitos)
Testissä arvioidaan tasapainoa. Testitulosten kuntoluokat perustuvat prosentuaalisiin luokkiin, jotka saatiin kahdessa UKK-instituutin suorittamassa suomalaisessa väestötutkimuksessa.
Muut toimintakyky - ja aktiivisuustestit
Muita Hyviössä olevia toimintakykytestejä ovat Työterveyslaitoksen liikkuvuutta mittaavat testit sekä nuorille suunnattu harjoitettavuuskartoitus. Fyysiseen aktiivisuuteen liittyviä kyselyitä on on kaksi, joista toinen on suunnattu eläikäiselle väestössä ja toinen kansainvälinen fyysisen aktiivuuden kyselyä. Molemmissa kyselyissä vastaaja vastaa subjektiivisesti eli omien tuntemusten mukaan.
Eläkeikäisten väestön terveyskäyttäytyminen- liikuntaosio (modifioitu)
Kysely on osa Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen tekemää Eläkeikäisten väestön terveyskäyttäytymiskyselyn liikuntaosiota. Kyselyssä selvitetään eläkeikäisten (65-84- vuotiaat) terveyskäyttäytymistä ja terveyttä.
Eteenkurotus (Työterveyslaitos)
Testissä testataan kehon takaosien liikkuvuutta.
Kansainvälinen fyysisen aktiivisuuden kysely, IPAQ (International Physical Activity Questionnaire)
Kansainvälinen fyysisen aktiivisuuden mittari (IPAQ) on epäsuora mittari, joka kerää tietoa kävelyn ja päivittäisten kohtalaista tai raskasta fyysistä ponnistelua vaativien aktiviteettien esiintymistiheydestä ja kestosta. Lisäksi se kartoittaa istumiseen käytettyä aikaa arkena ja viikonloppuna. Lopputuloksena saadaan arvio aktiivisuuden tasosta kolmiportaisella asteikolla: matala (1/3), kohtalainen (2/3) tai korkea fyysisen aktiivisuuden taso (3/3).
Niska-hartia-seudun liikkuvuus (Työterveyslaitos)
Testissä arvioidaan niska-hartia-seudun liikkuvuutta. Testitulosten kuntoluokat perustuvat prosentuaalisiin luokkiin, jotka saatiin kahdessa UKK-instituutin suorittamassa suomalaisessa väestötutkimuksessa.
Suomen Oympiakomitean harjoitettavuuskartoitus nuorille
Harjoitettavuuskartoitus toimii valmentajalle yhtenä ”kenttätestinä”, joka antaa informaatiota urheilijan urheilullisuudesta sekä harjoitettavuudesta. Se sisältää yhteensä 11 erilaista testiä: aktiivinen suoran jalan nost, etunojapunnerrus, hartiarenkaan liikkuvuus, jalkojen nosto riipunnasta, kulmaveto, leuanveto, lonkan ojennus-liikkuvuus, nilkan liikkuvuus, valakyykky kepillä, vauhditon pituushyppy ja yhden jalan kyykky.