Terveysmittarit

Tähän mittariin kirjataan ylös Inbody -kehonkoostumismittauksen osa-alueet: paino, painoindeksi, rasvaprosentti, lihasmassa, rasvamassa sekä viskeraalin massan arvo.

Kehonkoostumusmittaus toteutetaan Tanita MC-980MA laitteella. Tähän mittariin poimitaan mittauksesta saadulta raportilta seuraavat osa-alueet: paino, rasvaprosentti, rasvan, lihasmassan sekä sisäelinten ympärille kertyneen rasvan määrä.

Painon mittaaminen on helppo ja yksinkertainen tapa seurata painon kehitystä erityisesti kotiolosuhteissa. Lääkärikirja Duodecimin mukaan huomioithan kuitenkin, että pelkkä paino ei kerro esimerkiksi ylipainosta, koska ihmiset ovat eri pituisia. Siksi paino pitää suhteuttaa pituuteen. Tätä voidaan kysyä erikseen esimerkiksi painoindeksin (BMI) avulla.

Painoindeksiä (BMI = body mass index) käytetään yleisimmin määrittämään kehon suhteellista painoa, luokittelemaan ylipainoa, lihavuutta ja alipainoa sekä määrittämään suhteellista sairastumisriskiä verrattuna normaalipainoisiin.  

BMI kuvaa kehon painon ja pituuden suhdetta. Normaali painoindeksin alue on 18,5 – 25 välillä, tällä normaalialueella ihmisen terveys on parhaimmillaan. On hyvä huomioida, ettei BMI erottele rasvakudoksen määrää muista kudoksista tai huomioi turvotuksesta johtuvaa painon lisäystä. 

Paastosokeri on verensokeri mitattuna paaston jälkeen (10-12h). Tämä on yleinen toimenpide ennen verensokerin mittaamista. Paastosokeri on paljon luotettavampi kuin normaali näytteenotto ilman paastoa.

Pitkäaikainen verensokeri (B-HbA1c) on veren punasolujen sokeroitumisarvo, joka kuvastaa keskimääräistä verensokeritasoa, edeltävältä 6-8 viikolta. Arvo on keskiarvoluku, eikä se kerro kuinka paljon sokeripitoisuus vaihtelee vuorokauden aikana. Se EI ole sama kuin verensokerin keskiarvo.

Verenpaineen mittaamien on tärkeä terveyden toimenpide. Kohonnut verenpaine on usein oireeton sairaus (ei aiheuta kipua tai muita tuntemuksia). Verenpaineen mittaamisella saadaan selville systolinen paine (ylipaine) ja diastolinen paine (alapaine). Verenpaineen pystyy mittaamaan terveydenhoitajan vastaanotolla tai kotioloissa verenpainemittarilla.

LDL tulee englannin kielen sanoista low density lipoprotein ja sitä kutsutaan kansakielessä ”pahaksi kolesteroliksi”. LDL kuljettaa kolesterolia kudoksiin, myös valtimoiden seinämään. Mitä suurempi LDL-kolesterolin määrä on, sitä enemmän kolesterolia kudoksiin kertyy. Siksi LDL-kolesteroli kuvastaa yleensä paremmin valtimokovettumataudin vaaraa kuin kokonaiskolesteroli.

Vyötärölihavuudessa rasva kertyy tavallista enemmän vatsaonteloon ja sisäelimiin. Vyötärön ympäryksen mittaaminen mittanauhalla on helppo ja yksinkertainen tapa mitata viskeraalisen eli sisälmysrasvan määrää esim. kotiolosuhteissa.