Hyviön tarina

Hyviö – ensin oman hyvinvoinnin peili, nyt hymyilevä hyvinvointipalveluja mittaava sovelluskokonaisuus

Hyviö on syntynyt Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun moniammatillisen työn tuloksena kehkeytyen ajatuksista konkreettiseksi työkaluksi. Syntytarinan pohjana on vahva tieteellisyys ja tutkimuksellisuus. Nopeiden kokeilujen, erehdysten ja suunnanvaihdosten jälkeen hanketyönä syntyi Hyviö – lapsi, joka aloittelee lähivuosina koulutaivaltaan.

Hyviö | vaikuttavuuden mittaaminen

Liikkeelle lähdettiin tarpeesta kerätä hyvinvointidataa samaan paikkaan

Active Life Lab -tutkimusyksikön käynnistämishankkeiden aikana vuosina 2017-2019 alettiin miettiä hyvinvointitietojen keräämistä samaan paikkaan. Yksikön älysalilla tultaisiin tekemään erilaisia hyvinvointimittauksia. Pohdittiin, miten tutkimustietoa ja erilaisia tutkimuskyselyitä voisi hyödyntää paremmin ja miten asiakas voisi niistä hyötyä enemmän. Samalla tämän asiakasdatan kerääminen tutkimuskäyttöön olisi todella merkittävää. 

Syntyi malli, jossa asiakas erilaisiin hyvinvointikyselyihin vastaamalla saisi itselleen hyvinvointiprofiilin, joka kertoisi kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tilan pistemäärin, kuvin, palkinnoin tai jopa pelillisesti. Palkintoihin ja pelillisyyteen asti ei ensimmäisessä nykyisen Hyviön versiossa, Kuntola -hyvinvointiprofiilin responsiivisissa verkkosivuissa, päästy. Hyvinvointitietoa päästiin kuitenkin keräämään älysalin ensihetkistä lähtien. 

Konkreettisia käyttökokeiluja

Tiedonkeruun pääajatuksena oli saada käyttökokemusta siitä, mihin nykysysteemein tietoa kannattaisi kätevimmin kerätä. Nopeasti huomattiin, että tarvittiin monta järjestelmää järkevään tiedonkeruuseen ja älysalilla tehtävä mittausprotokollakin täytyi kehittää. 

Yhteen paikkaan kerääminen oli haasteellista, aikaa vievää ja täysin manuaalista työtä. Teoriassa tarvittiin kolmen eri henkilön työpanos yhden mittauksen ja sen tuloksen esittämiseen: mittaaja, datan kerääjä ja datan analysoija. Ei edes puhuttu siitä, että ulkopuolinen tekijä eli esimerkiksi eteläsavolainen yritys tulisi tekemään samoja mittauksia ja saisi tietonsa kerättyä samaan paikkaan. Esiin tuli paljon kysymyksiä ja tiedonkeruualusta päätettiin tehdä itse.

Nimi vaihtui Hyviöksi eli ”oman hyvinvoinnin peiliksi”

Ymmärrys työkalun tarpeellisuudesta vahvistui

Sovellusta oli lähdetty viemään ajatuksesta nopeiden kokeilujen ja suunnanmuutosten kautta kohti laajempaa tiedonkeruumallia. Uuden tiedonkeruualustan merkitys nousi esiin myös erään kansallisen yrityksen tarpeesta löytää kuntotestaussovellus, johon koulutetut työntekijät eri puolilla Suomea voisivat kerätä mittausdataansa.  

Tällaista työkalua ei ollut olemassa.

Lisäksi eri toimijoiden ja hyvinvointialojen sidosryhmien kanssa oli käyty keskusteluja siitä, kuinka mittaaminen on tärkeää, mutta tieto ei ole saatavilla samassa paikassa vaan eri järjestelmissä. 

Todennetusta tarpeesta hankkeeksi

Alkoi kehkeytyä lopullinen ajatus digitaalisesta työkalusta, jolla voidaankin mitata hyvinvointipalveluiden vaikutuksia ja vaikuttavuutta eli vaikutustietoa. Yrityksen tuottaman palvelun arvo tulee konkreettisesta kohtaamisesta asiakkaan kanssa, mutta voisiko arvoa tuottaa myös datan avulla? 

Ensimmäiset konkreettiset suunnitelmat eli speksit tarvittavasta työkalusta kirjattiin ylös jo keväällä 2018 Kuntola-hyvinvointiprofiilin aikoihin, kun älysali saatiin käyttöön. Jotta työkalua voitaisiin lähteä kehittelemään, tarvittiin avuksi oikeita yrityksiä, oikeita tarpeita sekä tapauksia kehittämään ja jopa pilotoimaan työkalua. Idea sai kiinnostusta ja yhteensä 19 organisaatiota lähti mukaan HyviöPRO -hankkeeseen, joka alkoi kesäkuussa 2019. Kerättävä vaikutustieto ei nyt kertyisikään vain yksikön tutkimuskäyttöön. Myös eteläsavolaiset yritykset voisivat hyödyntää sitä omissa palveluisaan.

Moniammatillisuutta ei voi korostaa liikaa

Sovelluskehitystyö tapahtui hyvin dynaamisesti. Kunnianhimoisena tavoitteena oli kehittää yritysten vaikuttavuusosaamista ja samaan aikaan – pääohjelmistoarkkitehdin sanoin – rakentaa talo eli uusi työkalu perustuksia myöten ilman minkäänlaista konkreettista toteutussuunnitelmaa. Ajatus oli kirjattu jo vuotta aiemmin paperille, työkalun tekemiseksi oli nyt kirjoitettu hankesuunnitelma, mutta sen konkretisoiminen loogiseen muotoon oli haastavaa. Se täytyi hankkeen aikana toteuttaa

Hanketiimi koostui projektipäälliköstä, kolmesta ohjelmistokehittäjistä, kahdesta sosiaali -ja terveysalan ammattilaisesta sekä viestintä -ja markkinointiosaajasta. Yhteistyö eri alojen ammattilaisten kesken ei aina ollut pelkästään ruusuilla tanssimista, sillä erilaiset toimintatavat ja alakohtaiset termistöt vaativat uuden opettelua puolin ja toisin. Toukokuussa 2021 Xamkin podcast-jaksossa pohdittiin sovelluskehittäjän ja sote-alan ammattilaisen välistä vuorovaikutusta pilke silmäkulmassa.

Konkreettista kehitystyötä tehtiin yrityksille järjestetyissä työpajoissa vaikuttavuusymmärrykseen liittyen sekä sovelluskehityksen tarpeiden ja palautteen antamiseen. Kehitystyöstä -ja tavasta julkaistiin myös tieteellinen artikkeli (Jantunen ym. 2020). 

HyviöPro-hanketiimi istumassa pöydän ääressä
HyviöPro-hanketiimi. Vasemmalta: Suvi Lamberg, Petri Janhunen, Arto Pesola, Tuomas Reijonen ja Mira Häyrinen.
Etäyhteydellä Enni Jaatinen ja Henri Lanér

Hyviö ratkaisee vaikutustiedon keräämisen ongelmat

Hankkeen edetessä ymmärrettiin toden totta, ettei tällaista työkalua ole olemassa. Ohjausryhmän yksittäisten jäsenten merkitys korostui. Viesti kehityksestä kiiri ohjausryhmän aktiivisten kansallisten toimijoiden kautta esimerkiksi Sitraan ja Työ – ja elinkeinoministeriöön asti. Sovelluskehityksen kannalta oli erinomaisen motivoivaa, että oikeat henkilöt näkivät sovelluksen hyödyt ja toivat esiin työkalun potentiaalin ja tarpeen. Yksi mieleenpainuvimmista kommenteista hankkeen lopulla sovellusta esiteltäessä oli seuraava: 

”Tämähän ratkaisee meidän kaikki tiedonkeruun ongelmat”

-Kansallisen Ikä-SIB (Työ-ja elinkeinoministeriö, 2021) -ohjelman mittareiden selvitystyötä tekevä henkilö

 

Moniammatillisen hanketiimin ja hyvinvointipalveluja tuottavien yritysten yhteistyönä kahdessa vuodessa kehitettiin vaikutusten ja vaikuttavuuden mittaamisen työkalu, Hyviö-sovelluskokonaisuus. Sen julkaisutilaisuus pidettiin hankkeen loppuseminaarina toukokuussa 2021. Käyttöön oli saatu palveluntarjoajan työpöytäalusta (HyviöPRO) ja asiakkaan vastaamisen mahdollistavat mobiilisovellus ja selaimella käytettävä alusta.  

Hyviö nyt

Jatkuvan tutkimus, -kehitys -ja innovaatiotoiminnan (TKI) tehtävä on kulkea hieman etukenossa rohkeasti eteenpäin. Tulevaisuudessa hyvinvointipalveluja todennäköisesti tuotetaan jo erilaisella tavalla. Aika, joka oli mennyt käynnistämishankkeiden alusta siihen, kun ensimmäinen tarjous Hyviöstä vaikutusten mittaamisen työkaluna oli jätetty tarjouspalveluun, oli noin neljän vuoden pituinen.  

Hyviö on Xamkin eli Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Active Life Lab tutkimusyksikön tuote, jota ylläpidetään ja kehitetään jatkuvasti.

Haluatko ottaa Hyviön käyttöösi maksutta?