Hyviön tarina
Hyviö – ensin oman hyvinvoinnin mittari, nyt hymyilevä palveluiden vaikuttavuutta mittaava sovelluskokonaisuus
Hyviö on syntynyt Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun moniammatillisen työn tuloksena kehkeytyen ideoista konkreettiseksi työkaluksi. Syntytarinan pohjana on vahva tieteellisyys ja tutkimuksellisuus. Nopeiden kokeilujen, erehdysten ja suunnanvaihdosten jälkeen hanketyönä syntyi Hyviö-lapsi, joka kasvaa ja kehittyy nopeasti.
Liikkeelle lähdettiin tarpeesta kerätä hyvinvointidataa samaan paikkaan
Kaikki alkoi vuosina 2017-2019, kun Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Xamkin Active Life Lab -tutkimusyksikön käynnistämishankkeissa mietittiin vaihtoehtoja hyvinvointitietojen keräämiseksi samaan paikkaan. Tämä siksi, koska yksikön Älysalilla tultaisiin tekemään monenlaisia hyvinvointimittauksia. Silloin pohdittiin, miten tutkimustietoa ja erilaisia tutkimuskyselyitä voisi hyödyntää paremmin, ja miten myös asiakas voisi hyötyä niistä. Samalla tämän asiakasdatan kerääminen olisi todella merkittävää myös tutkimuskäyttöön.
Syntyi malli, jossa asiakas saisi itselleen hyvinvointiprofiilin vastaamalla erilaisiin hyvinvointikyselyihin. Tämä kertoisi kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tilan pistemäärin, kuvin, palkinnoin tai jopa pelillisesti. Palkintoihin ja pelillisyyteen asti ei ensimmäisessä Hyviön versiossa – Kuntola-hyvinvointiprofiilin responsiivisissa verkkosivuissa – päästy. Hyvinvointidataa päästiin kuitenkin keräämään ja kokoamaan Älysalin ensihetkistä lähtien.
Ymmärrys vaikutusten mittauksen työkalun tarpeellisuudesta vahvistui
Tiedonkeruun pääajatuksena oli saada käyttökokemusta siitä, mihin dataa kannattaisi kätevimmin kerätä nykyteknologialla. Nopeasti huomattiin, että tarvittiin monta eri järjestelmää järkevään tiedonkeruuseen, ja Älysalilla tehtävä mittausprotokollakin täytyi kehittää.
Yhteen paikkaan kerääminen oli haasteellista, aikaa vievää ja täysin manuaalista työtä. Teoriassa tarvittiin kolmen eri henkilön työpanos yhden mittauksen ja sen tuloksen esittämiseen: mittaaja, datan kerääjä ja datan analysoija. Ei edes puhuttu siitä, että ulkopuolinen tekijä, eli esimerkiksi eteläsavolainen yritys, tulisi tekemään samoja mittauksia ja saisi tietonsa kerättyä samaan paikkaan. Esiin tuli paljon kysymyksiä ja tiedonkeruualusta päätettiin tehdä itse.
Nimi vaihtui Hyviöksi eli ”oman hyvinvoinnin peiliksi”. Nimi on muunnos tutusta sanasta "hymiö".
Hyviö-sovellusta oli lähdetty viemään ideasta kohti laajempaa tiedonkeruumallia nopeiden kokeilujen ja suunnanmuutosten kautta. Uuden tiedonkeruualustan merkitys nousi esiin myös erään kansallisen yrityksen tarpeesta löytää kuntotestaussovellus, johon koulutetut työntekijät eri puolilla Suomea voisivat kerätä mittausdataansa.
Täysin vastaavanlaista työkalua ei ollut olemassa ennen Hyviötä.
Lisäksi eri toimijoiden ja hyvinvointialojen sidosryhmien kanssa oli käyty keskusteluja siitä, kuinka mittaaminen on tärkeää, mutta tieto ei ole saatavilla samassa paikassa vaan eri järjestelmissä.
Todennetusta tarpeesta hankkeeksi
Alkoi kehkeytyä lopullinen ajatus digitaalisesta työkalusta, jolla voidaankin mitata hyvinvointipalveluiden vaikutuksia ja vaikuttavuutta, eli vaikutustietoa. Yrityksen tuottaman palvelun arvo tulee konkreettisesta kohtaamisesta asiakkaan kanssa, mutta voisiko arvoa tuottaa myös datan avulla?
Ensimmäiset konkreettiset suunnitelmat eli speksit tarvittavasta työkalusta kirjattiin ylös jo keväällä 2018 Kuntola-hyvinvointiprofiilin aikoihin, kun Active Life Labin Älysali saatiin käyttöön. Jotta työkalua voitaisiin lähteä kehittämään, tarvittiin avuksi oikeita yrityksiä ja heidän tarpeitaan työkalun pilotoimiseksi. Idea sai kiinnostusta ja yhteensä 19 organisaatiota lähti mukaan HyviöPRO -hankkeeseen, joka alkoi kesäkuussa 2019. Kerättävä vaikutustieto ei nyt kertyisikään vain yksikön tutkimuskäyttöön, vaan myös eteläsavolaiset yritykset voisivat hyödyntää sitä omissa palveluissaan Hyviön avulla.
Hyviö toteutettiin moniammatillisesti
Sovelluskehitystyö tapahtui hyvin dynaamisesti. Kunnianhimoisena tavoitteena oli kehittää yritysten vaikuttavuusosaamista ja samaan aikaan – pääohjelmistoarkkitehdin sanoin – rakentaa talo eli uusi työkalu perustuksia myöten ilman minkäänlaista konkreettista toteutussuunnitelmaa. Ajatus oli kirjattu jo vuotta aiemmin paperille, työkalun tekemiseksi oli nyt kirjoitettu hankesuunnitelma, mutta sen konkretisoiminen loogiseen muotoon oli haastavaa. Se täytyi hankkeen aikana toteuttaa.
Hanketiimi koostui projektipäälliköstä, kolmesta ohjelmistokehittäjästä, kahdesta sosiaali- ja terveysalan ammattilaisesta sekä viestintä- ja markkinointiosaajasta. Yhteistyö eri alojen ammattilaisten kesken ei aina ollut pelkästään ruusuilla tanssimista, sillä erilaiset toimintatavat ja alakohtaiset termistöt vaativat uuden opettelua puolin ja toisin. Toukokuussa 2021 Xamkin podcast-jaksossa pohdittiin tätä sovelluskehittäjän ja sote-alan ammattilaisen välistä vuorovaikutusta pilke silmäkulmassa.
Konkreettista kehitystyötä tehtiin hankkeessa yrityksille järjestetyissä työpajoissa vaikuttavuusymmärrykseen ja sovelluskehityksen tarpeisiin liittyen. Kehitystyöstä ja -tavasta julkaistiin myös tieteellinen artikkeli (Jantunen ym. 2020).
Etäyhteydellä Enni Jaatinen ja Henri Lanér.
Hyviö ratkaisee vaikutustiedon keräämisen ongelmat
Hankkeen edetessä ymmärrettiin toden totta, ettei tällaista vaikutusten mittauksen työkalua ole olemassa. Ohjausryhmän yksittäisten jäsenten merkitys korostui. Viesti kehityksestä kiiri ohjausryhmän aktiivisten kansallisten toimijoiden kautta esimerkiksi Sitraan ja Työ- ja elinkeinoministeriöön asti. Sovelluskehityksen kannalta oli erinomaisen motivoivaa, että oikeat henkilöt näkivät sovelluksen hyödyt ja toivat esiin työkalun potentiaalin ja tarpeen. Yksi mieleenpainuvimmista kommenteista hankkeen lopulla sovellusta esiteltäessä oli seuraava:
”Tämähän ratkaisee meidän kaikki tiedonkeruun ongelmat”
Moniammatillisen hanketiimin ja hyvinvointipalveluja tuottavien yritysten yhteistyönä kahdessa vuodessa kehitettiin vaikutusten ja vaikuttavuuden mittaamisen työkalu, Hyviö-sovelluskokonaisuus. Sen julkaisutilaisuus pidettiin hankkeen loppuseminaarina toukokuussa 2021. Käyttöön oli saatu palveluntarjoajan työpöytäalusta (HyviöPRO) ja asiakkaan vastaamisen mahdollistavat mobiilisovellus ja selaimella käytettävä alusta.
Hyviö tänä päivänä
Jatkuvan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) tehtävä on katsoa tulevaisuuteen ja kulkea hieman etukenossa rohkeasti eteenpäin. Tulevaisuudessa hyvinvointipalveluja todennäköisesti tuotetaan jo erilaisella tavalla, ja data tulee olemaan entistä tärkeämpi osa arvon luontia.
Aika, joka oli mennyt käynnistämishankkeiden alusta siihen, kun ensimmäinen tarjous Hyviöstä vaikutusten mittaamisen työkaluna oli jätetty tarjouspalveluun, oli noin neljän vuoden pituinen. Nykyään Hyviö on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Active Life Lab -tutkimusyksikön tuote, jota ylläpidetään ja kehitetään jatkuvasti. Lisäksi Hyviö on hyvinvointipalveluiden lisäksi käytettävissä muillakin aloilla. Sovellukseen voidaan lisätä mitattavia mittareita asiakastarpeiden mukaisesti määrittelemällä.
