Toimintakyky ja sen mittaaminen
Toimintakyky tarkoittaa yksinkertaisesti kykyä selviytyä päivittäiseen elämään liittyvistä tehtävistä ja toiminnoista omassa elinympäristössä. ICF eli kansainvälinen toimintakykyluokitus luonnehtii toimintakyvyn kehon rakenteiksi ja toiminnoiksi, niihin perustuviksi suorituksiksi sekä näiden toimintojen ja suoritusten mahdollistamaksi osallistumiseksi yhteisön elämään. Täten toimintakykyä on esimerkiksi aistien sekä sydän- ja verenkiertoelimistön toiminta, liikkuminen ja oppiminen, opiskelu ja työnteko sekä huolehtiminen itsestä ja kodista. (Koskinen ym. 2012, 119.)
Toimintakyky on siis hyvin moniulotteinen kokonaisuus, johon vaikuttaa moni asia, kuten yksilön ominaisuudet ja terveydentila sekä elinympäristö. Toimintakyky jaetaankin usein neljään eri ulottuvuuteen, jotka kaikki vaikuttavat yhdessä toimintakykyyn.
Fyysinen toimintakyky
Fyysinen toimintakyky on yksinkertaisuudessaan sitä, että pystyy liikkua ja liikuttamaan itseään. Se vaatii muun muassa nivelten liikkuvuutta, keskushermoston toimintaa ja lihasvoimaa ja muita fysiologisia ominaisuuksia. (THL.) Jokaiselle fyysinen toimintakyky saattaa tarkoittaa eri asioita, sillä jokaisella on oma ajatus siitä, mihin haluaa pystyä fyysisesti kokeakseen olevansa toimintakykyinen. Lisäksi jokaisella on erilaisia itselleen tärkeitä arjen tehtäviä, jotka vaativat erilaisia fyysisiä edellytyksiä selviytyäkseen näistä. Osa kokee olevansa esimerkiksi toimintakykyinen pystyessään juosta, hyppiä ja harrastaa fyysisiä lajeja. Osalle taas riittää, että pystyy kävelemään, kuulee ja näkee sekä selviytyy arjestaan itsenäisesti. Aistitoiminnot luokitellaan usein kuuluvaksi fyysiseen toimintakykyyn (THL).
Psyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky tarkoittaa ihmisen voimavaroja, joiden avulla hän selviytyy arjen haasteista sekä mahdollisista kriisitilanteista. Hyvään psyykkiseen toimintakykyyn kuuluu kyky vastaanottaa ja käsitellä tietoa, kykyä tuntea ja kokea, kykyä muodostaa käsityksiä omasta itsestä sekä ympäröivästä maailmasta, kykyä tehdä ratkaisuja ja valintoja elämästään sekä kykyä myös suunnitella elämäänsä eteenpäin. Mielenterveys on osa psyykkistä toimintakykyä ja on hyvin tärkeä osa yksilön hyvinvointia. Mielenterveyttä tukemalla tuetaan myös itsetuntoa ja elämänhallintaa. Persoonallisuus luetaan myös kuuluvaksi psyykkiseen toimintakykyyn. (THL.)
Kognitiivinen toimintakyky
Kognitiivinen toimintakyky voidaan lukea osaksi psyykkistä toimintakykyä. Se on tiedon vastaanottamisen, käsittelyn, säilyttämisen ja sen käyttöön liittyvien toimintojen yhteistoimintaa. Kognitiivisia toimintoja ovat muun muassa muisti, keskittyminen, oppiminen, tarkkaavaisuus, ongelmien ratkaisu, tietojen käsittely, hahmottaminen sekä kielellinen toiminta. (THL.)
Sosiaalinen toimintakyky
Sosiaaliseen toimintakykyyn kuuluu kyky toimia osana yhteisöä ja yhteiskuntaa ja se ilmenee nimenomaan vuorovaikutustilanteissa ja sosiaalisena aktiivisuutena. Siihen vaikuttavat yksilölliset piirteet, kuten temperamentti ja sosiaaliset taidot, mutta myös esimerkiksi ympäristö ja sosiaaliset verkostot. (Sosped.)
Toimintakyvyn osa-alueet heijastuvat toisiinsa
Toimintakyvyn osa-alueita ei voi erottaa toisistaan, sillä ne lähes poikkeuksetta heijastuvat toisiinsa. Otetaan esimerkiksi henkilö, jolla on hyvin kuormittava ja hektinen työ. Henkilö on hyvin uupunut, stressaantunut ja ahdistunut töidensä takia. Näiden seurauksena hänelle on alkanut aiheutua myös muun muassa muisti- ja keskittymisongelmia. Henkilöllä ei ole voimavaroja ylläpitää töidensä ohella sosiaalisia verkostojaan ja olla sosiaalisesti aktiivinen. Tästä syystä hän jää harrastuksistaan pois ja myös muu liikkuminen jää pois, hänen viettäessään kaiken vapaa-ajan kotona työpäivästä toipuen.
Psyykkisen toimintakyvyn vaje siis vaikutti ensin hänen kognitiiviseen toimintakykyynsä heikentävästi, ja myöhemmin myös sosiaaliseen ja fyysiseen toimintakykyyn. Osa-alueet heijastuvat tietenkin myös positiivisella tavalla toisiinsa, eli tukevat toinen toisiaan.
Toimintakykyä voidaan tukea monin tavoin
Toimintakyky kehittyy iän ja oppimiskokemuksien kertymisen myötä. Toimintakykyä voidaan myös tukea ja arjessa selviytymistä voidaan parantaa erilaisin keinoin, kuten asuin- ja elinympäristöön liittyvillä tekijöillä ja erilaisilla palveluilla, kuten neuvonta-, ohjaus- ja tukipalveluilla. Myös muiden ihmisten tuella on tärkeä merkitys toimintakyvyn tukemisessa. (THL.)
Mitkä ovat toimintakyvyn mittaamisen menetelmät?
Toimintakykyä voidaan mitata kolmella eri tapaa. Ensimmäinen niistä on systemaattinen havainnointi. Tämän tyyppisellä mittauksella saadaan ulkopuolisen, kuten läheisen tai asiantuntijan arvio asiakkaan toimintakyvystä tai oireista. Jos halutaan kuitenkin saada pelkästään asiakkaan oma näkemys hänen toimintakyvystään, on menetelmäksi hyvä valita itsearviointi eli kyselyllä tehtävä mittaus. (Poutiainen, 2018.)
Näiden kahden menetelmän lisäksi on olemassa liuta erilaisia testejä, joilla voidaan mitata toimintakykyä – erityisesti fyysistä. Testien ideana on, että ne voi toistaa eri yksilöille ja eri tilanteissa mahdollisimman samalla tavalla. (Poutiainen, 2018.) Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen TOIMIA-tietokannan mukaan fyysinen testi on mainio tapa kerätä tietoa, kun halutaan tietää tarkemmin jonkin elinjärjestelmän toiminnasta.
Toimintakyvyn mittarit
Jokaiselle toimintakyvyn osa-alueelle löytyy omia mittareita. Hyviöstä löytyy monipuolisesti erilaisia fyysisen toimintakyvyn mittareita. Alla on listattu TOIMIA-tietokannasta löytyviä psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn mittareita. Näistä mittareista useat ovat soveltuvia käytettäväksi myös muiden toimintakyvyn ulottuvuuksien mittaamiseen, esimerkiksi moni kognitiivisen toimintakyvyn mittari sopii myös sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn mittaamiseen ja toisin päin.
PSYYKKISEN TOIMINTAKYVYN MITTARIT:
Arvioidaan työntekijän kokeman stressin määrää itsearvioinnin avulla.
Yksinkertainen itsearviointiin perustuva yksinäisyyden mittari, joissa tiedonkeruumenetelminä haastattelu ja itse täytettävä kyselylomake.
Kehitetty alkoholin riskikäytön tunnistamiseen. Mittari soveltuu myös toimintakyvyn arviointiin kuvaamalla alkoholinkäyttöön liittyviä ongelmia ja seurauksia. Mittaa ajankohtaista alkoholin kulutusta.
Mittarilla arvioidaan työuupumusta ryhmätasolla kyselylomakkeella.
Erityisesti ikääntyneiden masennusoireiden tunnistamiseen kehitetty mittari. Tiedonkeruumenetelminä haastattelu ja kyselylomake.
Standardoitu geneerinen mittari, jonka avulla voidaan arvioida 5–18-vuotiaiden lasten terveyteen liittyvää fyysistä ja psykososiaalista elämänlaatua.
KOGNITIIVISEN TOIMINTAKYVYN MITTARIT:
Mittarin avulla pystytään havaitsemaan Alzheimerin tautiin liittyvät keskeiset varhaiset kognitiiviset muutokset.
Mittarilla voidaan selvittää erilaisista neurologisista häiriöistä kärsivien henkilöiden muistin toimintaa. Sisältää kysymyssarjoja muistin toiminnasta ja siinä tapahtuneista muutoksista.
Tämän avulla voidaan nopeasti ja luotettavasti arvioida kognitiivisen toimintakyvyn ulottuvuuksia ja erotella esim. skitsofreniaa sairastavat potilaat akuutista sekavuustilasta tai dementoivia sairauksia sairastavista.
Kehitetty ikääntyvien muistisairauksiin liittyvän lievän kognitiivisen heikentymän ja muistisairauksien tunnistamiseen.
SOSIAALISEN TOIMINTAKYVYN MITTARIT:
Tarkoitettu sosiaalisen ja ammatillisen toimintakyvyn tarkasteluun haastattelun ja havainnoinnin avulla.
Mittari on kehitetty sosiaalisen tuen ja terveyden yhteisvaikutuksen tarkasteluun, erityisesti stressinsiedon näkökulmasta.
Julia Fredin
Lähteet
Koskinen, S., Lundqvist, A., Ristiluoma, N. (toim.) 2012. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. PDF-dokumentti. Saatavissa: Rap068_2012_netti.pdf (julkari.fi) [viitattu 21.9.2023].
Poutiainen, E. 2018. Johdanto erityyppisiin arviointimenetelmiin ja niiden käyttöalaan psyykkisen toimintakyvyn arvioinnissa. PDF-dokumentti. PowerPoint-esitys (kuntoutussaatio.fi) [viitattu 21.9.2023].
Sosped. Sosiaalinen toimintakyky. Mitä on sosiaalinen toimintakyky? Artikkeli. Saatavissa: Sosiaalinen toimintakyky ja vertaisuus | Sosped-säätiö [viitattu 21.9.2023].
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Mitä toimintakyky on?. WWW-dokumentti. Päivitetty 18.9.2023. Saatavissa: Mitä toimintakyky on? – THL [viitattu 22.9.2023].
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2021. TOIMIA-tietokanta. Artikkeli. Päivitetty 17.10.2022. Saatavissa: TOIMIA-tietokanta – Duodecim (terveysportti.fi) [viitattu 22.9.2023].
