Työikäisten elintapaohjauksen vaikutusten mittaaminen hyvinvointialueella
Tyypin 2 diabetesta sairastaa Etelä-Savon Hyvinvointialueen eli tuttavallisemmin Eloisan alueella noin 11 000 ihmistä (Diabetesliitto 2023). Elintapaohjauksen päätavoitteena on ennaltaehkäistä tyypin 2 diabeteksen tai muiden elintapasairauksien puhkeamista. Elintapaohjauksen avulla pyritään edistämään asiakkaiden hyvinvointia ja terveyttä kokonaisvaltaisesti.
Hyviöön on kerätty elintapaohjauksista saatua dataa Mikkelin alueellla ensin pilotoiden ja nykyisellä toimintamallilla parin vuoden ajan. Tavoitteena on laajentaa käyttöä koko hyvinvointialueelle.
TOP 3 Hyviön hyödyt
- Asiakkaan tulokset helppo käydä läpi loppukeskusteluissa (esim. elämänlaatumittarin tulokset) ja asiakas näkee oman muutoksen
- Kirjaaminen helppoa (tuplakirjaus ei ole noussut haasteeksi)
- Vaikutustiedon tarkastelu ja kokoaminen ketterämpää kuin potilastietojärjestelmässä.
Palvelun sisältö on määritelty selkeästi
Ohjauksen alussa jokaisen asiakkaan tilanne kartoitetaan yksilöllisesti ja tehdään alkutilannekartoitus. Kartoituksessa otetaan huomioon jokaisen henkilön henkilökohtaiset tavoitteet ja voimavarat. Asiakkaalla on mahdollisuus osallistua halutessaan erilaisiin elintapamuutoksia tukeviin ryhmiin sekä hyvinvointimittauksiin.
Keskeiset teemat ohjaksessa ovat mielen hyvinvoinnin tukeminen, liikkumisen määrän ja laadun lisääminen, terveellinen ravitsemus sekä uni ja palautuminen.
Ohjauksen tavoitteena on edistää asiakkaan terveyttä ja tukea arjessa jaksamista. Elintapaohjaus kestää noin vuoden verran ja siihen sisältyy säännölliset tapaamiset oman elintapaohjaajan kanssa. Tapaamiskertoja on keskimäärin 4-6, mutta tapaamisten tarkempi määrä muotoutuu asiakkaan tarpeiden ja voimavarojen mukaisesti. Lisäksi Etelä-Savossa järjestetään ryhmämuotoista elintapaohjausta senioreille, jota toteutetaan yhteistyössä kuntien ja järjestöjen kanssa.
Mittarit muotoutuivat prosessin edetessä
Elintapaohjauksen asiakkaan pääsevät halutessaan osallistumaan hyvinvointimittauksiin, joita järjestetään esimerkiksi Mikkelissä Saimaa Stadiumilla Xamkin Active Life Labin älysalilla ja Pieksämäellä uimahallin tiloissa. Mittausten tulokset kerätään Hyviöön elintapaohjaajien toimesta eli he merkkaavat Hyviöön mittaustulokset ammattilaisena. Toimintamallin kehittyessä on mittareitakin jo vaihdettu herkemmiksi kuvaamaan elintapaohjattavien muutosta. Viimeisimpänä on siirrytty alaraajojen maksimaalisen jalkaprässin testaamisesta toiminnallisempaan kymmenen toiston tuolilta ylösnousutestiin, sekä lisätty mukaan sisäisestä liikuntamotivaatiosta kertova IMI-mittari.
Elintapaohjauksen mittarit
EuroHIS-8-elämänlaatumittari on lyhennetty versio WHOQOL-BREF-mittarista ja on tarkoitettu nopeaksi ja helppokäyttöiseksi menetelmäksi väestön terveydentilan arviointiin ja seurantaan.
Mittari löytyy Hyviöstä.
Mittari löytyy Hyviöstä.
Mittari löytyy Hyviöstä.
Mittarin tuloksia ei merkata Hyviöön, vaan tieto viedään potilastietojärjestelmään.
Mittari löytyy Hyviöstä.
Muutoksen näkeminen on motivaatiotekijä
Tällä hetkellä Hyviöön kerätyn tiedon puitteissa elintapaohjausprosessin on käynyt läpi noin 50 henkilöä. Mittauksia on tehty noin vuoden kestävässä prosessissa kaksi kertaa, ohjauksen alussa ja lopussa. Mittaamisen tarkoituksena on antaa asiakkaalle itselleen tietoa hänen omasta tilanteestaan. Mittaaminen itsessään voi olla motivaatiotekijä ja sen perusteella asiakas saa lisätukea muutosten tekemiseen. Lisäksi mittaamisella halutaan seurata elintapaohjauksen vaikuttavuutta ja kehittää elintapaohjausprosessia mahdollisimman hyväksi.
Käden puristusvoiman on todettu liittyvän päivittäisiin toimintoihin, fyysiseen toimintakykyyn sekä kognitiiviseen kapasiteettiin (Stenholm ym. 2013). Mittari kertoo hyvin yleisestä lihasvoimatasosta. Elintapaohjattavien keskimääräiset tulokset olivat miehillä parantuneet prosessin aikana melkein viisi ja naisilla kaksi kilogrammaa. Koska kaikkien henkilöiden keski-ikä on tällä hetkellä 48, tarkoittaa se viitearvoja tarkastellessa keskimäärin yhden kuntoluokan parantumista viisiportaisella asteikolla (FinTerveys 2017).
Kuvakaappaus Hyviön palveluntarjoajan käyttöliittymästä, jossa tarkastellaan tuloksia käden puristusvoiman osalta 12.4.2024.
Kehonkoostumusmittausten perusteella voidaan todeta, että elintapaohjauksen aikana esimerkiksi rasvan määrä on vähentynyt ja rasvaprosentti pienentynyt keskimäärin yhdellä prosentilla. Toisaalta myös lihasmassa on vähentynyt. Vaikka muutokset kehonkoostumuksessa voivat kuulostaa pieniltä, on pienilläkin muutoksilla suuri merkitys tyypin 2 diabetesta sairastavien hoidossa. (Martiskainen, T. ym. 2023.)
Pelkkä fyysisten mittauksien tarkastelu ja lukemien parantuminen ei riitä vaikuttavuuden tarkasteluun. Se, miten asiakas kokee vointinsa tai toimintakykynsä, on merkittävä huomioita asia kokonaisvaltaisesti. Tätä hyvinvointialueen elintapaohjauksessa halutaan korostaa erityisesti.
Suurin toiveeni oli, että saisin takaisin liikunnan ilon, ja se on nyt löytynyt. Ilman elintapaohjaajan tukea en varmasti olisi pystynyt samaan.
Tuplakirjaaminen ei ole ollut ongelma
Hyviö ei ole potilastietojärjestelmä, vaan siellä oleva tieto on hyvinvointitietoa, ei potilastietoa. Hyvinvointialueen toteuttama elintapaohjaus on palvelu, joka kirjataan myös potilastietojärjestelmään. Etelä-Savon hyvinvointialueella hyvinvointimittauksiin osallistuminen tarkoittaa elintapaohjaajan näkökulmasta osittain tuplakirjaamista: tietoja pitää syöttää sekä potilastietojärjestelmään (Lifecare) että Hyviöön.
Potilastietojärjestelmään on luotu valmis fraasi hyvinvointimittauksista. Mittaustilanteessa asiakkaan potilastietoihin (ETAPA-välilehti) lisätään merkintä fraasin avulla. Konkreettiset mittaustulokset taas syötetään Hyviöön. Tuplakirjaamista ei ole koettu toistaiseksi haasteeksi.
Tutustu lisää Eloisan (ent. Etelä-Savon sosiaali -ja terveyspalvelujen ky) elintapaohjauksen asiakastarinoihin
