Fyysisen toimintakyvyn ja fyysisen aktiivisuuden mittarit

Hyviöstä löydät seuraavat fyysiseen toimintakykyyn ja aktiivisuuteen liittyvät tieteellisesti testatut mittarit.

Kävelytesti arvioi keskeistä terveyskunnon osatekijää – kestävyyskuntoa. Kestävyyskunto eli aerobinen kunto liittyy siihen, kuinka hyvin verenkiertojärjestelmä kykenee välittämään happea keholle. Mitä parempi aerobinen kunto on, sitä voimakkaampi ja tehokkaampi sydän. Hyvällä aerobisella kunnolla on useita etuja terveyden kannalta. Se muun muassa alentaa korkean verenpaineen riskiä ja pienentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin tai aivohalvaukseen. 

10 metrin kävelytestillä mitataan maksimaalista kävelynopeutta. Kävelynopeutta mitataan 10 metrin kävelytestillä etenkin iäkkäillä henkilöillä, neurologisilla potilailla ja mm. lonkkaproteesipotilailla. Se on käyttökelpoinen mittari minkä tahansa potilasryhmän kävelynopeuden mittaamisessa.

Testillä testataan alaraajojen maksimaalista lihasvoimaa. Testissä tuotetaan voimalevyä vasten niin paljon voimaa, kun mahdollista, mahdollisimman nopeasti. Testi kuvaa hyvin alavartalon voimatasoa. Hyvä jalkojen voimataso pitää tuki- ja liikuntaelimistön kunnossa ja ehkäisee vammoilta.

Kysely on osa Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen tekemää Eläkeikäisten väestön terveyskäyttäytymiskyselyn liikuntaosiota. Kyselyssä selvitetään eläkeikäisten (65-84- vuotiaat) terveyskäyttäytymistä ja terveyttä.

Testissä testataan kehon takaosien liikkuvuutta.

Testissä testataan ylävartalon lihaskuntoa. Tuloksena saat kuntoluokkasi asteikolla 1-5 suhteutettuna samaa sukupuolta oleviin saman ikäisiin henkilöihin.

Testillä arvioidaan vartalon koukistaja­lihasten kestävyyttä. Tuloksena saat kuntoluokkasi asteikolla 1-5 suhteutettuna samaa sukupuolta oleviin saman ikäisiin henkilöihin

Testillä arvioidaan vartalon koukistaja­lihasten kestävyyttä. Tuloksena saat kuntoluokkasi asteikolla 1-5 suhteutettuna samaa sukupuolta oleviin saman ikäisiin henkilöihin

Lyhyt fyysisen suorituskyvyn testistö (TOIMIA-tietokannasta). SPPB-testistö koostuu kolmesta osiosta: tasapaino-, kävelynopeus- ja tuoliltanousutestistä. SPPB-testistön kokonaistulos lasketaan näiden erillisten osioiden yhteenlasketuista pisteistä.

Testissä arvioidaan niska-hartia-seudun liikkuvuutta. Testitulosten kuntoluokat perustuvat prosentuaalisiin luokkiin, jotka saatiin kahdessa UKK-instituutin suorittamassa suomalaisessa väestötutkimuksessa.

Testissä mitataan käden puristusvoimaa, joka yleensä kuvaa hyvin myös yleistä lihasvoimaa. Lihasvoima on yhteydessä liikkumiskykyyn ja päivittäisistä toimista selviytymiseen. 

Tuloksena saat kuntoluokkasi asteikolla 1-5 suhteutettuna samaa sukupuolta oleviin saman ikäisiin henkilöihin. Ethän tee testiä, jos sinulla on vaikeita alaraajojen tai selän kipuja.

Tuoliltanousu on toiminnallinen testi, joka mittaa alaraajojen suorituskykyä, erityisesti lihasvoimaa, tasapainoa ja koordinaatiota.

Testissä arvioidaan tasapainoasi. Testitulosten kuntoluokat perustuvat prosentuaalisiin luokkiin, jotka saatiin kahdessa UKK-instituutin suorittamassa suomalaisessa väestötutkimuksessa.

Testissä testataan ylävartalon lihaskuntoa. Tuloksena saat kuntoluokkasi asteikolla 1-5 suhteutettuna samaa sukupuolta oleviin saman ikäisiin henkilöihin. Toinen Työterveyslaitoksen ylävartalon voimaa mittaava testi on etunojapunnerrus. Juuri tätä testiä suositellaan tehtäväksi näistä kahdesta, jos et ole harrastanut viime aikoina paljoa liikuntaa tai sinulla on selkävaivoja.

Ota yhteyttä, jos haluat ottaa käyttöösi jonkun oman mittarit käyttöösi.

Vaikuttavuuden tulisi olla palveluiden kehittämisen keskiössä

Tee vaikutusten ja vaikuttavuuden mittaamisesta jokapäiväistä.